keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Hyvää joulua kaikille

On NHL:n työsulussa jotain hyvääkin. Nyt on minullakin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuus paistaa kinkku ihan itse ja valmistautua jouluun rauhassa. Pitkään rauhaa ei riitä tosin tänäkään vuonna, sillä olemme lähdössä poikani Samuelin jääkiekkoturnaukseen Torontoon tapaninpäivänä. Neljän päivän pelireissulle Kanadaan on kymmenen tunnin ajomatka suuntaansa. Rauhallisen jouluun valmistautumisen lisäksi olen itse asiassa nauttinut muistakin työsulun tuomista eduista. Olen treenannut viikot aika kovaa, koska pitäähän tässä yrittää pysyä kunnossa, jos kausi yhtäkkiä alkaakin, mutta arjen treenaamisen lomassa olen saanut olla viikonloput ihan rauhassa perheen kanssa. Olen voinut olla paljon tyttöjen kanssa kotona ja päässyt matkustelemaan Samuelin kanssa eri turnauksiin viikonloppuisin. Monta hetkeä syksyn aikana on mennyt niin, etten ole kaivannut jääkiekkoa yhtään, joten ehkä tässä kroppa alkaa pikku hiljaa kuiskailla minulle, että eikö tämä pelailu kohta ala riittää. Siitäkin huolimatta tärkein lahjatoiveeni olisi, että saisimme vihdoinkin uuden CBA:n (työehtosopimus), että pääsisimme pelaamaan. Se olisi kiva lahja. Olemme asuneet Yhdysvalloissa 14 vuotta ja joulummekin on sekoitus kahta kulttuuria. Meillä käy tontut ensin yön aikana täyttämässä takan reunuksella olevat joulusukat pienillä lahjoilla. Illalla meille tulee sitten oikea joulupukki, joka näyttää vuosi vuodelta entistä enemmän minulta, ihme homma! Joulupukkimme on myös paras pukki, jonka olen ikinä tavannut. Tänä vuonna meille tulee joulunviettoon myös Leinon Ville. Pääseepähän Villekin kunnon joulutunnelmaan. Kime

keskiviikko 31. lokakuuta 2012

Myrskyn jälkeen

Hei taas. Sandy-myrsky pyyhkäisi ylitsemme, mutta me täällä Haddonfieldissä selvisimme onneksi säikähdyksellä. Kaikki muut eivät olleet yhtä onnekkaita ja vie varmasti viikkoja ennen kuin elämä palaa takaisin normaaliraiteilleen. Sen verran rajuja tuhot monin paikoin ovat. Jääkiekon ympäriltäkään ei kuulu mitään uutta, kun neuvottelut seuraomistajien ja pelaajayhdistyksen välillä ovat jumissa. Olen käynyt luistelemassa kolmen tai neljän kaverin kanssa säännöllisesti, mutta täytyy myöntää, että motivaatiota täytyy oikein etsimällä etsiä, että saa treenin aikaiseksi. Ei tässä kuitenkaan auta muukaan. Pitää pitää itsensä kunnossa ja toivoa, että kausi starttaa jossain vaiheessa. Hyvä ystäväni ja kahdella ensimmäisellä kerralla Kime4Kids –golfissa mukana ollut Scott Hartnell suunnittelee kovasti KalPaan tuloa ja veikkaan, että hän tekee lopullisen päätöksen pelaamisesta ihan lähiaikoina. NHL-kauden alkamisen kannalta tilanne ei juuri tällä hetkellä näytä kovin hyvältä, kun osapuolet eivät ole käyneet minkäänlaisia muutamiin päiviin. Toivoa kuitenkin on vielä ja minun oma veikkaukseni on, että marraskuun lopulla pelataan, vaikka kaikki pelit marraskuun loppuun saakka onkin peruttu. Uskon, että osaltaan koko marraskuun pelien peruminen oli neuvottelutaktiikkaa. Olen käynyt jäällä 3-4 kertaa viikossa ja virtaa treenaamiseenkin on onneksi riittänyt vielä. Toivottavasti tilanne ei näytä yhtä hankalalle enää muutaman viikon päästä. Jos sopimusta ei näytä syntyvän, pidän ensimmäistä kertaa vuosiin kunnon joulutauon ja sen jälkeen alan valmistautua mahdolliseen Kuopioon tuloon joskus kauden loppupuolella. Kime

torstai 13. syyskuuta 2012

Philadelphiassa 13.9 2012

Terve taas, pitkästä aikaa Pohjois-Amerikassa eletään jännittäviä aikoja. Tämä viikko on NHL-kauden ajallaan alkamisen kannalta ratkaiseva ja näyttää, mihin suuntaa ollaan menossa. Pelaajayhdistyksellä on kokous New Yorkissa ja myös omistajilla taitaa olla omat palaverinsa tällä viikolla. Jos näistä kokouksista ei tule mitään uutta esille, niin lakko on edessä. Eikä siinä tapauksessa kukaan tiedä, miten kauan työtaistelu kestää. Se voi viedä muutaman viikon tai kuukauden tai sitten edessä on huonoin vaihtoehto eli pelaamatta jää koko kausi. Jos kausi siirtyy, kuntoa pidetään yllä muualla kuin jäähallilla, koska meidän omalle hallillemme emme sääntöjen takia saa mennä. Jos löydämme jostain jäätä, niin menemme sinne luistelemaan ryhmässä. Kesän Kime4Kids-hyväntekeväisyysgolf oli jälleen menestys. Kiitos siitä kaikille mukana olleille. Olen todella iloinen ja yllättynytkin tapahtuman saamasta vastaanotosta. Kun tänä kesänä pääsin kuuntelemaan ihmisiä kisan aikana, huomasin, että siitä on tullut jo yksi ihmisten kesän kohokohdista eli olemme oikealla jäljillä. Alusta asti tavoitteena on ollut paitsi kerätä rahaa todella hienoon tarkoitukseen myös luoda tapahtuma, josta ihmiset nauttivat ja siinä olemme mielestäni onnistuneet. Ei kun uutta matoa koukkuun taas ensi vuotta ajatellen. Yksi loppukesän huipentumista oli ehdottomasti myös Mikko Pirisen pituushyppyhaaste, joka veti Vänärille 2500 ihmistä. Harmi, että olin itse silloin jo tällä puolen valtamerta, enkä päässyt mukaan itse tapahtumaan, joka oli suoranaista savolaista luovaa hulluutta ja hyvä esimerkki siitä, että kunhan jaksetaan nähdä vähän vaivaa tapahtumien järjestämiseen ja pistetään soppaan sopivasti savolaista velmuilua, niin saamme varmasti ihmiset innostumaan asiasta. Iso kiitos Kime4Kidsin puolesta Pirisen Mikolle ja Seppälän Jannelle, loitte ihmisille hyvää mieltä ja samalla autettiin apua tarvitsevia lapsia. Ainakaan vielä Kime4Kidsissä ei ole suunniteltu ensi kesälle uusia aluevaltauksia, mutta kun aloitamme tammikuussa valmistautumisen kesän tapahtumaan, niin ainahan sitä jotain uutta olisi kiva keksiä. Pitää varmaan ottaa Seppälän Janne ideoimaan, niin eiköhän silloin syntyisi jotain ennennäkemätöntä ja hauskaa. Mukavia syksyn golfkierroksia kaikille ja jännittävää jääkiekkokautta. Toivottavasti jäälle ja peleihin päästään pian täälläkin. Kime

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

Hyvää äitienpäivää!

Lämpimät onnittelut kaikille äideille. Taas on yksi NHL-kausi osaltani valitettavasti ohi ja aivan liian aikaisin. New Jersey Devils oli meitä vastaan ottelusarjassa parempi. He pelasivat joukkueena loistavasti, emmekä me päässeet liikkeelle oikein missään vaiheessa. Devils pelaa aika samalla systeemillä kuin New York Rangers, jota emme voittaneet koko kaudella kertaakaan. On siis selvä, että meillä oli hankalaa sellaisia joukkueita vastaan, jotka keskittyivät puolustamaan hyvin. Joukkueeltamme puuttui nöyryyttä pelata puolustuksen kautta ja kun katsotaan joukkueita, jotka ovat vielä taistelemassa Stanley cupista, on niille yhteistä nimenomaan tiivis puolustus. Omaa loppukauttani kiusasivat vammat ja käyn tarkemmissa tutkimuksissa tulevalla viikolla. Kun ratkeaa, selviänkö leikkauksetta, pääsen suunnittelemaan myös loma-asioita. Oli lääkäreiden tuomio mikä tahansa, heinäkuun 14. pelataan taas golfia Tarinassa. Saamme varmasti aikaiseksi mukavan tapahtuman ja toivon ja uskon, että saan houkuteltua Siilinjärvelle uusia pelaajavieraita tekemään hyvää. Toivotaan, että aurinko paistaa ja saamme kerättyä KYSin lasten veri- ja syöpäsairauksien osastolle mahdollisimman paljon apua. Sitä odotellessa tsemppiä Leijonat kotikisoihin ja golffareille hyviä svingejä. Kime

maanantai 23. huhtikuuta 2012

Mahtava fiilis!!!

Saimme pudotuspeleihin parhaan mahdollisen alun, kun lähetimme ennakkoon ajatellen kivikovan Penguinsin kesälomille. Puhuimme ennen sarjan alkua, että meidän on pystyttävä pitämään pää kylmänä, koska jäähypenkiltä Pittsburghia ei voi voittaa. Taktiikkamme toimi, sillä Penguinsit siellä istuivat meidän sijaan varsinkin ensimmäiset kolme peliä. Oli minulle iso yllätys, miten heidän oma pelinsä meni sekaisin. Ihan niin kuin he olisivat yhtäkkiä halunneet olla yhtä iso ja paha kuin Flyers. Meidän kannalta oli tärkeää, että pystyimme heti kahteen voittoon vieraissa. Olin ennakkoon ajatellut, että jompikumpi kahdesta ensimmäisestä pelistä on voitettava tai sarjasta tulee todella vaikea. Onneksi pystyimme nyt nousemaan jo ensimmäisessä pelissä 3–0-tappiolta voittoon. Kuudennen pelin ratkaisun pohjustimme oikeastaan jo viidennen pelin loppuhetkillä. Painoimme vieraissa päälle viimeiset 15 minuuttia, muttemme silloin saaneet kiekkoja hyvin pelanneen Marc-Andre Fleuryn ohi. Ennen kuudetta peliä sovittiin, että jatketaan samalla tavalla. Saimme tarvitsemamme hyvän alun ja pääsimme oranssiin verhoutuneen kotiyleisön edessä johtoon. Sen jälkeen loppu olikin puhdasta taistelemista yhtä liigan parhaista joukkueista vastaan. Kertoo paljon joukkueen asenteesta, että blokkasimme yli 40 laukausta. Pelin loppuhetkillä tuli näinkin kokeneelle pakille kylmät väreet, kun ihmiset lauloivat viimeiset kolme minuuttia Penguinseille, että 'we dont like you'. Kotihallimme ja sen tunnelma olisi kokemisen arvoinen paikka jokaiselle jääkiekkofanille. Nyt huilataan hetki ja ollaan valmiita, kun seuraava sarja alkaa. Matka jatkuu. Kime

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Kevättä kaikille

Runkosarja on paketissa ja kiekkoilijan paras aika edessä.

Kun miettii viime kesää ja sitä, miten suuria muutoksia joukkueeseen tuli, on kautemme mennyt hienosti ainakin tähän saakka. Joukkueeseen taisi tulla 12 uutta kasvoa ja niistä seitsemän rookieta. Jo puhtaasti sen takia, luulin, että kaudesta tulee vaikea. Olemme kasvaneet joukkueeksi ja varsinkin kaikki nuoret ovat ylittäneet odotukseni, joten lähtökohdat Stanley cupiin ovat hyvät.

Saamme heti avauskierrokselle kiusaksemme varmasti kovimman mahdollisen vastustajan idän puolelta eli Pittsburghin. Lähden sarjaan kuitenkin luottavaisin mielin, koska meidänkin pelimme on hyvällä mallilla. Veikkaankin, että joukkue, joka ottaa sarjan aikana vähemmän jäähyjä, on vahvoilla.

Historia Flyersin ja Penquinsin välillä menee paljon pidemmälle kuin minun viisi vuottani täällä, mutta minunkin aikanani jokainen peli on jostain kumman syystä ollut erittäin tunteita herättävä ja kuumakin kaikin puolin. Voi huoletta todeta, että joukkueet inhovat toisiaan ja siksi jokainen voitto Pittsburghista tuntuu makeammalta kuin jostain toisesta vastustajasta.

Luvassa on varmasti paitsi kuumaa myös hyvää jääkiekkoa, kun sarja keskiviikkona pyörähtää käyntiin.

Ehdin oman runkosarjamme loppuhetkillä seuraamaan myös KalPan pudotuspelit netin välityksellä ja näin game sevenin suorana, kun meillä sattui olemaan vapaapäivä treeneistä. Veikkasin Hartsin kanssa ennen peliä, että kumpi vaan tekee ensimmäisen maalin siinä pelissä, on vahvoilla ja valitettavasti se oli tällä kertaa Blues.

Iso pettymys putoaminen oli varmasti koko KalPa-perheelle, mutta eikun uutta matoa koukkuun ja eteenpäin. Virheistä pitää oppia, mutta runkosarjan voitto ei ole sattumaa ja osoittaa, että KalPa on hyvällä tiellä.
Jonkin verran pitää kehua Bluesiakin: olipahan perhanan sitkeä ja taisteleva joukkue jokaisessa tilanteessa.
Taistelemaan meidänkin joukkueemme täällä lähtee. Taitoa on varmasti aivan riittävästi. Kun kesää kohti mennään, tahto ratkaisee.

Kime

maanantai 5. maaliskuuta 2012

Terveiset entiseltä teräsmieheltä

Moi

Yli kahden vuoden ja 248 NHL-ottelun yhtäjaksoinen putki katkesi osaltani alavartalovammaan, mutta nyt eletään onneksi taas sitä aikaa vuodessa, kun runkosarjan päättyminen lähestyy. Se näkyy kovana taisteluna pisteistä joka pelissä ja valmentaja muistuttaa melkein päivittäin, miten jokainen peli on äärimmäisen tärkeä sarjasijoituksen kannalta. Kun kevät lähestyy, peli vain kovenee. Mikäpä olisi sen hienompaa.

Ehdin juuri ennen loukkaantumista nousta 500 tehopisteeseen. Sellaisen rajapyykin saavuttaminen on ollut itsellenikin melkoinen yllätys, kun miettii, millaisin odotuksin tänne lähdin 14 vuotta sitten. Jouduin tullessani kaatamaan aika monta seinää ja murtamaan vanhoja aatteita, kun yleisesti ajateltiin, ettei pieni mies pärjää tässä liigassa. Mikään ei ole tullut ilmaiseksi, enkä koskaan uskonut, että pelaisin näin pitkään. Olin kuitenkin jo 23-vuotias tullessani Pohjois-Amerikkaan.

Tänä vuonna siirtorajan alla oli yllättävänkin rauhallista. Me saimme pari puolustajaa, joita kaivattiinkin. Tarvitsimme kokoa takalinjoille playoffseja ajatellen ja Pavel Kubina ja Nicklas Grossman olivat hyviä hankintoja.
Mielestäni meillä on hyvä ja luisteleva joukkue kasassa. Viela kun maalivahtimme löytävät parhaan vireensä panosten kasvaessa, ovat mahdollisuutemme erinomaiset.

On mielenkiintoista, että siirtomarkkinoiden aktiivisin seura oli entinen joukkueeni Nashville. Predators teki kovia hankintoja, mutta kyllä mies joukkueen menestyksen takana on ollut ja on Pekka Rinne.
Hän on palannut aivan uskomatomalla tasolla koko kauden. Hyvä Pekka, on aina mukavaa, kun maanmiehet menestyvät.

Tätä kirjoittaessa ulkona on 14 astetta lämmintä ja aurinko paistaa. Loukkaantumisesta huolimatta näyttää hyvältä. Peleihinkin on aina kivempi lähteä, kun aurinko hymyilee eli tervetuloa kevät ja kovat pelit.


Kime

tiistai 7. helmikuuta 2012

Tästä alkaa matka kohti Ottawaa ja All Star viikonloppua. Omistaja oli niin antelias, että antoi meidän käyttää hänen omaa konettaan, jotta matka täyttyisi helpommin. Uskomattoman hieno tapa matkustaa. Mukana koneessa mm. Peter Luukko, Scott Hartnell ja Matt Read.




Pientä lämmittelyä jalkapallon kanssa ennen taitokisan alkua. Pallo pysyy siis hyvin ilmassa, vaikka miehet tulevatkin eri joukkueista. Jalkapallo on hyvin suosittu lämmittelymuoto NHL:ssa. Meilläkin on noin 12 pelaajan rinki ennen jokaista peliä Phillyssa ja siinä menee hyvin aika ennen pelin alkua. Mukana videossa mm. Shea Weber ja Steven Stamkos. Jalkapallon jälkeen on sitten aika siirtyä jäälle taitokisaa varten. Kuvaajana toimii Samuel Timonen.




Tässä otetaan mittaa siitä kenellä on NHL:n kovin lämäri. Vastakkain ovat Shea Weber ja Zdeno Chara. Tämä oli yksi odotetuimmista kisoista Ottawassa. Voi olla että näiden miesten lämärit jäisi minulta blokkaamatta pelissä. Harmi kun itse ei päässyt kokeilemaan, koska luulen että paljon en olisi jäänyt miesten lukemista! ;) Meidän joukkueen kapteenin voittoa juhlii vieressäni myos Evgeni Malkin. Kaikenkaikkiaan neljän päivän matka Ottawaan oli hieno. Vanhempani lensivät Suomesta peliä katsomaan ja perheenikin oli paikalla.




Eikun hyvää kevään odotusta ja peukut pystyyn Kalpalle.

Kime

keskiviikko 4. tammikuuta 2012

Talviklassikosta kevättä kohti

Moi.

Pääsemme taas vihdoin normaaliin arkeen, kun Philliesin baseballstadionilla pelattu Talviklassikko on ohi.

Tavallaan koko joulukuu meni joukkueeltamme valmistautuessa tuohon peliin, koska HBO-kanava seurasi meitä koko kuukauden ja hehkutti peliä. Vaikka itse pelipäivänä yritimme valmistautua ihan normaalisti, niin hankalaahan se oli ja Rangers haki pisteet yli 40 000 fanimme edessä.

Minulle Talviklassikko oli uralla jo toinen, kun pelasimme kaksi vuotta sitten Bostonin vieraina. Ensimmäisellä kerralla koko tapahtuma tuntui paljon ihmeellisemmältä, kun ei tiennyt mitä odottaa. Pelaajana kokemus on aika ihmeellinen. Kaukaloon kävellessä tuntee sen valtavan ihmismassan äänen, mutta kun astuu kaukaloon sisälle äänet häviävät melkein kokonaan, kun valtaosa yleisöstä on niin kaukana jäältä. Pelatessa tuntuu, että kotihallissa on puolet kovempi meteli ja meno kuin ulkojäällä.

NHL takoo Talviklassikolla vuosittain kunnon kasan kahisevaa, mutta onhan se pelaajallekin pieni muistutus, mistä aikanaan lähdettiin. Kyllä ainakin minulle tuli väkisin mieleen nuoruusjata, kun ihmisiä seisoi kaukalon vieressä pipot päässä ja hanskat kädessä.

Edellisessä kirjoituksessani toivoin joulupukilta edes yhtä maalia. Pukki sanoi meillä käydessään, että maali unohtui vielä Korvatunturille, mutta hän lupasi lähettää sen pikana heti kun ehtii taas kotikulmilleen. Pari päivää myöhässä maali vihdoin tulikin.

On se vaan onni, että pukki on sanojensa mittainen mies. Tolpat ja ylärimat alkoivat tuntua jo vihollisilta, mutta jospa homma tästä kevättä kohti mennessä aukenisi.

Nauttikaa Uudesta vuodesta.

Kime