lauantai 1. kesäkuuta 2019

Pariisin kautta Suomen kesään

Miesten kolmas maailmanmestaruus oli jälleen hieno tunnustus koko suomalaiselle jääkiekolle. Näin semifinaalin ja loppuottelun ja Suomi pelasi juuri niin kuin meillä on ollut tapana eli pirunhienoa joukkuepeliä isolla leijonasydämellä. Suomella oli varmasti vähemmän taitoa kuin monella muulla joukkueella, mutta sydäntä joukkueella oli sitäkin enemmän. Vaikka olen nähnyt ja kokenut monenlaisia pelejä, jännitys oli finaalipelin aikana kova, kun Kanada painoi päälle vahvasti. Onneksi Kevin Lankinen oli todella hyvä. Pohjois-Amerikassa MM-kisapelejä näytetään todella vähän ja suorana tulivat oikeastaan vain Yhdysvaltojen pelit. Selostajat Amerikassakin olivat kuitenkin todella innoissaan Kaapo Kakosta ja tuntuivat olevan varmoja, että suomalaisesta tulee NHL:n ykkösvaraus. On hämmästyttävää, miten valmis pelimies Kakko on jo 18-vuotiaana. Hän pystyy ottamaan paikan NHL:stä heti. On hienoa seurata nuorten suomalaisten menestystä, kun esimerkiksi Kakko on jo maailmanmestari niin 18-vuotiaissa, 20-vuotiaissa kuin miehissäkin. Menestys ei ole sattumaa. Jääkiekon asema Suomessa on vahva. Lisäksi sekä seurojen että Jääkiekkoliiton panostus taitovalmennukseen on auttanut nuoria pirusti. Joukkuepelaaminen Suomessa on hallittu aina. mutta nyt nautitaan siitä, että yksilötaitojen kehittämiseen on taas alettu panostaa. Toki pitää muistaa, että jotkut yksilöt, kuten Kaapo Kakko, ovat jo synnynnäisesti lahjakkaita. Sitten taitoa on vain määrätietoisesti jalostettu portaittain. Kovalla työllä pärjää urheilussa pitkälle, mutta kun puhutaan Kakon kaltaisista poikkeusluokan yksilöistä, on lahjat lajiin saatu jo äidin mahassa. Kirjoitan tätä blogipäivitystä lentokentällä Pariisissa. Kävimme parin tuttavaperheen kanssa seuraamassa tenniksen Ranskan avoimia, mutta nyt on suunta jo kohti Suomen kesää. Tänä vuonna tulemme kesän viettoon normaalia aiemmin, kun myös palaamme Yhdysvaltoihin jo elokuun alussa, sillä ystävä menee siellä naimisiin. Rytmitykseltään kesäloma siis on vähän erikoinen, mutta muilta osin mennään niin kuin ennekin. On rennompaa, kun ei suunnittele liikaa ohjelmaa. Kime4Kids toki lähestyy ja 13. heinäkuuta pelataan taas hyvän asian puolesta. Kun olen asettunut Suomeen alkaa toden teolla myös kymmenvuotisjuhlakisan suunnittelu. Nauttikaahan kesästä, niin aion tehdä minäkin. Kime