Erilainen kevät

Juuri tällä hetkellä oloni on aika tyhjä ja samalla turhautunutkin. Olen yhdeksänä edellisenä keväänä päässyt pelaamaan playoffseja, mutta nyt ne jäävät väliin. Kausi päättyy ennen aikojaan. Joukkueemme on paljon parempi kuin mitä olemme pystyneet esittämään. Meiltä on puuttunut tasaisuus kokonaan ja kausi on ollut enemmän ala- kuin ylämäkeä. Sillä tyylillä ei pääse pitkälle eikä playoffseihin. Yksi syy ailahteluun voi olla se, että meillä on aika nuori joukkue. Myös loukkaantumisia on ollut paljon, mutta toisaalta otimme ainoan neljän voiton putkemme, kun runkopelaajia oli sivussa. Kaiken kaikkiaan oma pelaamisemme on ollut minulle iso yllätys ja iso pettymys. Vähän ennen siirtoajan umpeutumista saimme KalPastakin SM-liigaan nousuvuodelta tutun Adam Hallin Philadelphiaan. Oli hienoa saada hänet pitkästä aikaa joukkuekaveriksi. Adam painaa hommia aina täysillä ja on todella hyvä esimerkki monelle meidän nuorelle jätkälle. Palkkakatto painuu ensi kaudeksi ja uskon, että muutenkin kesä tuo muutoksia tullessaan. Tuntien seuramme historian jotain tapahtuu varmasti. En lähde arvailemaan millaisia muutokset ovat, mutta pudotuspelien ulkopuolelle jääminen ei ole täällä hyväksyttävää ja siksi luvassa voi olla isojakin myllerryksiä. Vaikka panokset ovat osaltamme menneet, loput pelit pitää hoitaa kunnialla. Itselläni on pieniä vammoja ja kun kausi on ohi, niitä parannellessa menee muutama viikko. Aika kuluu varmasti edelliskeväitä enemmän perheen parissa ja kohta onkin taas aika suunnata katse eteenpäin. kime

1000 pelin juhlatilaisuus

http://video.flyers.nhl.com/videocenter/console?catid=774&id=229380&lang=en

Tuhannes peli

Muutama päivä ja edessä on tuhannes pelini NHL:ssä. Koska kyseessä sattuu olemaan vieraspeli Tampa Bayta vastaan, en usko, että siellä on luvassa mitään erikoista. On kuitenkin aikamoinen sattuma, että jos pysyn kunnossa ja terveenä, niin mittariin tulee 38 vuotta ja 1000 peliä samana päivänä.

Merkkipaalua juhlistetaan todennäköisesti reilua viikkoa myöhemmin kotipelissämme Rangersia vastaan ja silloin paikalla on paljon tärkeitä ihmisiä. Paikalle ovat tulossa vanhempani ja muutamia kavereita Suomesta. Lisäksi mukana on tottakai vaimo ja lapset ja myös paljon perhetuttuja täältä päästä. Nopeasti veikkaisin, että juhlapeliin on tulossa noin 40 läheistä ihmistä.

Kausi on jo kääntynyt jälkipuoliskolleen, mutta jostakin kumman syystä olemme pystyneet pelaamaan vain harvoin 60 minuuttia meidän kiekkoamme. Olemme pelanneet usein hyviä eriä ja heti perään huonoja, sellaisella pelaamisella ei tässä liigassa pärjää. Joukkueemme on liigan nuorimpia ja se voi olla yksi pieni syy epätasaisuuteen. Onneksi kaikki on ailahtelevaisuudesta huolimatta vielä omissa käsissämme.

Seuraavaksi haluan toivottaa KalPalle onnea playoff-peleihin. Viime aikoina täällä päässä on ollut sen verran kiireitä, etten ole ehtinyt seuraamaan peliä netistä suorana muutamaan viikkoon, mutta tulosten perusteella olen pysynyt tilanteesta selvillä. Onneksi joukkueen paikka kuuden joukossa varmistui ja porukka saa hetken levätä ja keskittyä kovaan loppukauteen. Ei muuta kuin tsemiä joukkueelle.

Kime


Kiitokset videosta Go On Kuopion ja Osmos Cosmoksen pojille!

Yksi kausi vielä

Niinhän siinä kävi, että ura jatkuu. Työsulun aikana oli aikaa miettiä asioita ja kuntouttaa itseään. Kun perhe viihtyy täällä ja kaikki on muutenkin kunnossa, en nähnyt mitään syytä lopettaa pelaamista. Keskustelin mahdollisesta jatkosta jo ennen kauden alkua toimitusjohtajamme kanssa, mutta halusin varmistua siitä, että kesällä leikattu selkäni on kunnossa. Nyt on kausi saatu käyntiin ja selkä on tuntunut hyvälle, oli ratkaisu jatkosta helppo tehdä. Lisäksi pääsimme neuvotteluissa sopimukseen nopeasti. Aloitimme kautemme huonosti, mutta viime peleissä olemme onnistuneet jo paremmin ja uskon kyllä, että tästä vielä hyvä tulee. Pelejä on ollut vähän ripeämpään tahtiin kuin normaalilla kaudella ja sitä kautta myös harjoittelu on jäänyt vähemmälle. Muilla tavoin lyhennetty kausi ei oikeastaan eroa 82 ottelun runkosarjasta. Kotihallimme on ollut täynnä jokaisessa pelissä ja vieraspeleissäkin on ollut todella hyvin porukkaa. Näyttää sille, että fanit ovat antaneet työsulun anteeksi. Oli ikävä homma kaikille, että syksy ja alkutalvi meni odotellessa, mutta onneksi minun ei tarvitse mennä samaa prosessia läpi enää koskaan, eikä nuorempienkaan pelaajien kymmeneen vuoteen. Hyvä näin. Keskitytään peleihin.

vihdoinkin peleihin

Pitkään odotettu kausi alkaa vihdoin lauantaina. Pääsen heti testaamaan, miten kaukana olen pitkän pelitauon jälkeen normaalista pelirytmistä, kun pitäisi pysyä Pittsburghin Sidney Crosbyn ja Jevgeni Malkinin perässä. Onneksi kokemus auttaa, vaikka vauhti täällä tuntuu kovenevan vuosi vuodelta. Vai onkohan tässä itse hidastumassa? Tiivis harjoitusleirimme on sujunut hyvin. Päivät ovat olleet pitkiä, kun uutta asiaa on melko paljon ja kaikki pitää pystyä käymään läpi kuudessa päivässä. Vielä on edessä muutama työntäyteinen päivä ennen kuin kiekko tippuu jäähän tämän kauden osalta. Ja sitten mennään, 48 runkosarjapeliä 99 päivässä on hurja tahti. Kapteeniksemme valittiin Claude Giroux. Uskon, että nyt Flyersillä on kapteeni joka pysyy täällä pitkään. Hän on erittäin voitonnälkäinen ja sopii hyvin kapteenin rooliin. Giroux on myös paras pelaajamme ja hän pystyy esimerkillään näyttämään muille miten tsempataan. Kokemus on ainoa asia, mitä häneltä puuttuu, mutta siinä me VÄHÄN vanhemmat tulemme apuun. Jokainen joukkue tarvitsee hyvän liideriryhmän, koska vain kapteenin johdolla hommasta ei tule mitään. Ennen kauden alkua pitää myös veikata. Idän puolella meidän lisäksemme vahvoja ovat New York Rangers ja Pittsburgh. Lisäksi Tampa Bay voi olla yllätysnimi. Lännestä veikkaan kärkeen Vancouveria, St. Louisia ja LA Kingsiä. Toivottavasti pysyn terveenä ja ehjänä. Tuhannes NHL-pelini osuisi sopivasti syntymäpäivälle.

Hyvää joulua kaikille

On NHL:n työsulussa jotain hyvääkin. Nyt on minullakin ensimmäistä kertaa pitkään aikaan mahdollisuus paistaa kinkku ihan itse ja valmistautua jouluun rauhassa. Pitkään rauhaa ei riitä tosin tänäkään vuonna, sillä olemme lähdössä poikani Samuelin jääkiekkoturnaukseen Torontoon tapaninpäivänä. Neljän päivän pelireissulle Kanadaan on kymmenen tunnin ajomatka suuntaansa. Rauhallisen jouluun valmistautumisen lisäksi olen itse asiassa nauttinut muistakin työsulun tuomista eduista. Olen treenannut viikot aika kovaa, koska pitäähän tässä yrittää pysyä kunnossa, jos kausi yhtäkkiä alkaakin, mutta arjen treenaamisen lomassa olen saanut olla viikonloput ihan rauhassa perheen kanssa. Olen voinut olla paljon tyttöjen kanssa kotona ja päässyt matkustelemaan Samuelin kanssa eri turnauksiin viikonloppuisin. Monta hetkeä syksyn aikana on mennyt niin, etten ole kaivannut jääkiekkoa yhtään, joten ehkä tässä kroppa alkaa pikku hiljaa kuiskailla minulle, että eikö tämä pelailu kohta ala riittää. Siitäkin huolimatta tärkein lahjatoiveeni olisi, että saisimme vihdoinkin uuden CBA:n (työehtosopimus), että pääsisimme pelaamaan. Se olisi kiva lahja. Olemme asuneet Yhdysvalloissa 14 vuotta ja joulummekin on sekoitus kahta kulttuuria. Meillä käy tontut ensin yön aikana täyttämässä takan reunuksella olevat joulusukat pienillä lahjoilla. Illalla meille tulee sitten oikea joulupukki, joka näyttää vuosi vuodelta entistä enemmän minulta, ihme homma! Joulupukkimme on myös paras pukki, jonka olen ikinä tavannut. Tänä vuonna meille tulee joulunviettoon myös Leinon Ville. Pääseepähän Villekin kunnon joulutunnelmaan. Kime

Myrskyn jälkeen

Hei taas. Sandy-myrsky pyyhkäisi ylitsemme, mutta me täällä Haddonfieldissä selvisimme onneksi säikähdyksellä. Kaikki muut eivät olleet yhtä onnekkaita ja vie varmasti viikkoja ennen kuin elämä palaa takaisin normaaliraiteilleen. Sen verran rajuja tuhot monin paikoin ovat. Jääkiekon ympäriltäkään ei kuulu mitään uutta, kun neuvottelut seuraomistajien ja pelaajayhdistyksen välillä ovat jumissa. Olen käynyt luistelemassa kolmen tai neljän kaverin kanssa säännöllisesti, mutta täytyy myöntää, että motivaatiota täytyy oikein etsimällä etsiä, että saa treenin aikaiseksi. Ei tässä kuitenkaan auta muukaan. Pitää pitää itsensä kunnossa ja toivoa, että kausi starttaa jossain vaiheessa. Hyvä ystäväni ja kahdella ensimmäisellä kerralla Kime4Kids –golfissa mukana ollut Scott Hartnell suunnittelee kovasti KalPaan tuloa ja veikkaan, että hän tekee lopullisen päätöksen pelaamisesta ihan lähiaikoina. NHL-kauden alkamisen kannalta tilanne ei juuri tällä hetkellä näytä kovin hyvältä, kun osapuolet eivät ole käyneet minkäänlaisia muutamiin päiviin. Toivoa kuitenkin on vielä ja minun oma veikkaukseni on, että marraskuun lopulla pelataan, vaikka kaikki pelit marraskuun loppuun saakka onkin peruttu. Uskon, että osaltaan koko marraskuun pelien peruminen oli neuvottelutaktiikkaa. Olen käynyt jäällä 3-4 kertaa viikossa ja virtaa treenaamiseenkin on onneksi riittänyt vielä. Toivottavasti tilanne ei näytä yhtä hankalalle enää muutaman viikon päästä. Jos sopimusta ei näytä syntyvän, pidän ensimmäistä kertaa vuosiin kunnon joulutauon ja sen jälkeen alan valmistautua mahdolliseen Kuopioon tuloon joskus kauden loppupuolella. Kime